lauantai 3. maaliskuuta 2012

Cape Town!

Aika vaan loppuu kesken taalla! Viis paivaa ollut ihan hujaus, paljon tekemista, viini on virrannut ja taytyy myontaa etta on taa on ihan superkaunis kaupunki, ihan ehdottomasti yksi parhaita! Ekat kaks paivaa mennyt ihmetellessa ja on tullut kuljettua Long Street:ia ristiinrastiin, katua josta loytaa oikeeestaan ihan kaikkea, katua joka elaa 25/7.
Komeet vuoret, upeet rannat ja rantakadut, vesi tosin on kylmaa taalla Atlantin puolella. En ihmettele yhtaan miks nain moni matkilija ja paikalliset suorastaan ylistaa tata kaupunkia. :)

Torstaina kavin moikkaamassa Afrikan pinguja. Hauskaa etta siella ne hengaili biitsilla auringossa, eivatka varmaan tieda jaalautoista tai -vuorista tuon taivaallista. Lepposaa elamaa naytti olevan. Matkan varrella kaytiin myos kurkkaamassa Hyvantoivon niemi seka Cape Point. 'Tilkkanen' viinia, kurpitsakeitto ja krokotiili lautasella kruunas tan paivan.
Perjantaitai oli myos melko viininhuuruinen, kaytiin porukalla viidella eri viinitilalla (Paarl:issa ja Stellenbosch:issa) maistelemassaeri viineja. Mielenkiintoista ja hauskaa -varsinkin neljannenkymmenennen lasillisen jalkeen...  eh..
Tanaan suunnitelmat muuttui, suuri suunnitelma valloittaa Poytavuori kavellen. (Erittain 'hyva' idea muuten viinikierroksen jalkeen.....) Mutta koska kaveri, jonka kanssa oli tarkoitus lahtea, oli yolla baarireissun jalkeen KATKONUT jalkansa, meni taa paiva vahan reisille.  Ja koska saa on aika pilvinen, jatin suosilla menematta. Ehka taa oli joku merkki jattaa nyt kiipeilyt sikseen...:)
Huomenna vahan lisaa kiertoajelua, mm. BoKaap ym... ja ehka vahan lisaa viinia, ja se on samalla viiminen paiva, sais taalla vietettya enemmankin aikaa!
Ei viela tahtois kotiin, ja veljea lainatakseni, "Suomessa on kylma ja kaikkia v*tuttaa!"

...Vai onks siella jo kevat? :)

maanantai 27. helmikuuta 2012

Close your eyes and go...

Liikenteesta. Taalla on sitten vasemmanpuoleinen liikenne, kesti hetken tottua :)
Na taalla tykkaa ajaa lujaa. Kuudenkympin alueellakin vauhti on ehka tuplat - eika tuhannen kanni ja pilvikuskit oo mikaan poikkeus. Oonkin nahnyt talla miltei kolmellatuhannella kilometrillani jo aivan liikaa ihmisia valkosten lakanoiden alla tienposkessa, pahoja kolareita - ja ihan liikaa murskautuneita autonraatoja raijattavana autojen hautausmaalle.
Liikennetta valvotaan - joo ja ei. Tiet on muuten varsin hyvassa kunnossa, liftareita on paljon seka kaikenmaailman horhoja, lehmia, porsaita ja muita itsemurhakandidaatteja.

Jos sitten vahan valoisampiin juttuihin, saavuin eilen siis tanne Kapkaupunkiin, kaupunkiin jota ihan kaikki, siis aivan kaikki, on hehkuttaneet aivan hirveesti. Taa on kuulemma paras paikka maailmassa ikina jne jne jne. Tasta nyt otetaan tan viikon verran selvaa. :) (Hostelli on kiva, hauska yksityiskohta etta vessassa on kiikarit jolla voi tiirailla poytavuorta! ;)

lauantai 25. helmikuuta 2012

:)

Jannaa etten oo kuuteen viikkoon tormanny yhteenkaan suomalaiseen, vieraskirjoissakin meita on kovin vahan. (Tietenkin nyt kun kirjotan taman, ni varmaan seuraavaks vastaan kavelee bussilastillinen mohomahaisia suomalaisia sukkineen ja sandaaleineen..)

***
Ehka hirveinta ikina oli eilinen perjantai aamu, lahdin ilmaselle haikille hostellin omistajan kanssa, ja reitin piti olla paljon helpompi mita edellispaivanen. Todellisuudessa taa oli uus reittikokeilu, kuhan katsotaan mita kulman takana on. Ja jalkeenpain toivon ettei kukaan enaa koskaan ikina milloinkaan tule menemaan tuota reittia, paitsi jos on joku veikkagustafsson2... Tuli torstainakin kiipeiltya nailla kallioilla, mutta ei se ollut mitaan verrattuna tan paivaseen, jotain satametria akkijyrkkaa seinamaa, alhaalla kalliot ja viiden metrin tappoaallot. Ja ilman valjaita tai koysia tai mitaan. Olin puolessa valissa ihan valms luovuttamaan, tilatkaa helikopteri ihanmitavaan, herattakaa tasta unesta. Yksikin varomaton askelma, yksikin irtokivi ni siella oisin ollut. Ja alaspain ei ollut minkaan sortin mahdollisuuksia menna.
...Oli aika fiilikset kun paasi huipulle ja takas autolle, sai kiittaa etta ylipaataan on elossa. Taa ei ollut enaa hauskaa..

Parin rauhottavan suklaatequilan jalkeen oli jo aikakin paasta surffitunnille. Ja tasta parituntisesta voin sanoa, etta ihan kaikkien pitaa kokeilla tata, ihan alyttoman hauskaa, vaikkei taa surffaukselta viela nayttanytkaan. :) Oli aika aallokko ja tuli kurlattua joku viistoista litraa merivetta mutta oli se sen arvosta. Jei!

Illalla oli aika hieno auringonlasku kallioilla! :)

Nyt taa ekstreme-erkki jatkaa matkaa, tiedossa sellanen ihan rauhallinen viikonloppu... :)

tiistai 21. helmikuuta 2012

Port Elizabeth

Okei. Nyt ymmarran ERITTAIN HYVIN, miks mulle annettiin heti ekana paivana tahan maahan saavuttuani kateen ritsa, jolla sai ampua apinoita. Taa kaukainen serkku tuli taas sisalle nyysimaan tertun banaaneita, tanssii voitontanssit sun sangylla ja OKSENTAA SUN TENNAREILLE.
No ei tahan oo varmaan mitaan lisattavaa...

Viikonloppuna kaytiin myos katsomassa paikallisturnaus rugbya, joka jarjestetaan joka sunnuntai. Saannot jai multa vahan pimentoon, ja pelikin oli senlaista sekavaa amerikkalaista jalkapalloa. Pelikentan rajatkin oli sellaset elavat, toisinsanoen niita ei ollut ja katsomo kannusti ja tanssi 20 metria kentan puolella. :) Todellista bushrugbya. Na taalla tykkaa kayttaa tota puska- sanaa etuliitteeksi ihan kaikkeen.

Jos jotain erilaista taas pitaa keksia, niin taalla tehdaan pojista miehia lahettamalla ne kuukaudeksi metsaan. Ei ole juuri ruokaa tai juomaa ja niin pitaa parjata. On suuri salaisuus mita siella tehdaan, silla jos se kerrotaan, kukaan ei halua menna sinne. :) Naisilla sama juttu - jos haluaa naimisiin, pitaa kuukausi elaa kotona pimennossa, eika ulos saa menna paitsi pimean aikaan, ja itsensa pitaa peittaa huiveilla.
Seka naimisiin mennessa tulevan aviomiehen pitaa ostaa morsiammelleen lehma.
Nain siis taalla.

Eilen saavuin tanne Port Elizabeth:iin ja lahden jo huomenna. Garden Route kutsuu... :)

perjantai 17. helmikuuta 2012

heippuu :)

Aika lentaa taalla ihan super nopeesti. Kaks viikkoa taalla ollu ihan hujaus, tanaan viimenen paiva koululla. :( Talla viikolla ollaan kayty mm. orpokodissa leikittamassa lapsia. Ja voi sita itkua kun lahettiin pois..... Viikonloppu tosin viela taalla kommuunissa, maanantaina jatkuu matka, en tosin kohteesta ole viela varma. East London tai Port Elisabeth. Tai jotain silta valilta. Fiiliksen mukaan:)

 Tanaan olis tarkotus grillata (Braai) ja viettaa syntymapaivia.. Viikonloppuna jos paasis sit niin paljon mainostetulle surffitunnille..! Siirsin muuten lentojakin, otin ekstraviikon ja palaan vasta 6.3!! Eli reilut kaks viikkoa jaljella, ei niin kauhea kiire siis takasin arkeen.

Mitas viela. Jos jotain erilaista pitaa hakea, niin voisin mainita ton ajan. Taalla kellaan ei juur oo kiire, aikataulut venyy, ei huolta huomisesta. Erittain tervetullutta mun elamaan...
Lapset. Ne ei potki aidinsa mahassa, ne tanssii. Kaikki taalla osaa tanssia!
Hyttyset. Oon allerginen niille tai jotain, turpoaa ihan mukavasti, (silmakulma on kiva:) (Zyrtekit maistuu...)
Ruoka. Kaipaa tummaa leipaa.. Olosuhteiden pakosta (vap.eht.toissa) nyt kuukauden mussuttanut sandwich:eja aamiaisella, lounaalla JA iltapalalla, lampimana, kylmana, eri taytteilla, mut silti alkaa jo pikkasen tokkia. Muuten ruokiin mihin oon tormanny on vallan mainiota. Tosin uusin tuttavuus, "African salad" ei ihan suosikkeihin lukeudu, joka siis on kaikessa  yksinkertaisuudessaan sotkettua riisia ja hapankermaa. :)
Koulupuvut. Okei, en todellakaan oo mikaan pukeutumisekspertti, mutta muksuilla pitkat suorat housut /hame +polvisukat, + kauluspaita JA PITKAHIHANEN NEULE. Oikeesti. Ja taalla on plus kakskytviis lamminta? No ei tuu ainakaan kylma..
Apinat. Pomppii rohkeesti ja vikkelasti sisalle, nappaa banaanit ja pelikortit mennessaan. Mahtaa olla kavereilla kivat rasypokkajuhlat jossain.. :)
Tiskiharjat. Na ei tunne taalla tiskiharjaa. Joka on erittain oleellinen juttu muuten... 

Ps. Aloitin jopa ensimmaisen englanninkielisen romaanin ikina, etenee hitaasti, mutta varmasti ;)
Kivaa viikonloppua!

maanantai 13. helmikuuta 2012

Huomenttttaaaaa

Terkut koululta!
Eka paiva oli kylla sellasta infoahkya, hirveesti nimia, luettavaa infoa ja muistettavaa.. Loppupeleissa taa on aika simppelia hommaa.Meilla on taalla kolme maalaiskoulua, jossa opetellaan kayttamaan tietokonetta, ihan perus ohjelmia. Pienimpien kanssa harjotellaan piirtamaan paint:illa, eskarilaisten kanssa hiiren kaytto on aika haastavaa ja isomien kanssa kirjotellaan word:illa ja power pointilla. Helppoa ja hauskaa, tosin ihan kaikki ei ymmarra  englantia, joka tekee neuvomisesta haastavaa. Lapset on aivan ihania, samanlaisia riivioita mita suomessa.
Tosiaan aamupaivat menee koululla, iltapaivat joko pelaillaan palloa (vuohet syo meijan futiskentan) tai sitten on vapaata ohjelmaa, mita ikina keksiikaan.
Asutaan isossa kommuuni-talossa mista hienot nakymat merelle ja isot ikkunat. Rauhallinen ja kiva alue. Koulut on vahan kauempana, koululaiset asuu erinaisissa savi- ja peltihokkeleissa.

Toi koulun kuritusmenetelma pikkusen rankempi mita Suomessa, lyodaan surutta karttakepilla kammenille..  kuulemma aivan normaalia taalla.

Viimeviikolla oltiin "konsertissa", ahtauduttiin luokkaan, jossa luokkalaiset esitti xhosan kielisia lauluja ja tanssia. :) Ihan ilmiomaista, pienimmilllakin on sellaset muuvit etta oksat pois! :) 

Viikonloput meilla on vapaata, lauantai tuli juhlittua ihan huolella. Varsin kivaa on, kun juhlapaikalle pitaa ylittaa laguunin patka, jossa vesi on millonkin nilkkoihin, milloin olkapaille..:) Eika mitaan veneita tai siltoja tai mitaan. :)

En taas kerkee kirjottelee tan enempaa, vaikka tarinaa ois vaikka kuinka! Koululle siis! :)

tiistai 7. helmikuuta 2012

Chintsa!

CoffeeBay! Matka sinne oli aivan hirvea, olin kipea ja purjottiin vuorotellen hollantilaistyton kanssa matkan varrella:) 7 tuntia mutka-kuoppa-maki-tieta ei ollut mun juttu. Ja sitten kaikki odottelut ja tietyot, (kuten kaatunut sokerirekka, ja kaikki paikalliset tietty kauhomassa sokeria ja tukkimassa loputkin tiet...) Huh.

Illalla perilla, hirveet pippalot seinan takana, yrittaa nukkua, ei korvatulpat auta mitaan.
Seuraava paiva, sunnuntai taas pikkasen parempi.
Ranta oli siisti, missasin tahallani surffitunnit mutta ei tuo haittaa, kerkeen myohemminkin. Paikka oli rento, vuohet ja koirat ja kissat ja lehmat ja hevoset ja porsaat siella kappaili jaloissa. Kivoja, rentoja ihmisia, hienot maisemat.

Jeps. Nyt taalla kouluprojektilla, Chintsa:ssa. Saavuin eilen, oli ylibuukattu bussi, joten sain matkustaa paikallisten kanssa CoffeeBaylta Mtathaan. Matka tietty kesti ikuisuuden, vaihdoin 5 kertaa bussia, yksi niinsta oli rikki, kaikki maailman tietyot, poliisit pysaytti, eika bussi tietenkaan lahde asemalta ennen kuin se on taynna. Turhauttavaa. :)

Tan paivan sain pitaa vapaata. Mika on superjees. Meita vapaaehtoisia on taalla ihan hirveasti, enimmakseen Brasiliasta ja pari Norjasta. Kuvia en kerkee laittaa kun aika loppuu kesken. D:
Mut aurinkoa riittaa, terkkuja! ;)

perjantai 3. helmikuuta 2012

Kunjani?! :)

Taa paiva on pyorittu Durbanin kaupungissa. Mulla ei oo mitaan suunnitelmia, meen fiiliksen mukaan tai ooon menematta. Eli eilisen istuskelin hostellin altaalla ja laheisella biitsilla joka on taynna taskurapuja.  Vikkelia kavereita noi ravut, ei kerkee kuvaa ottaa. Hauskoja. Uida siina ei voi, liian suuret aallot - eika haiverkkoja, 

Tanaan loysin itseni sea-world:ista. Koska sukeltamaan EN MENE, riitti taa kalojen, rapujen, jattikilppureiden ja haiden ihmettely lasin takaa. Valilla jopa ahdisti sekin kun niin suuret ikkut:) Ihan hauskoja kaikkia orkkeja. Oli pingujakin. Sit lilluin pari tuntia Intian valtameressa ja auringossa, ja etsin juuri paikallisen ravintolan jossa muutamalla eurolla paikallinen, Durbanin erikoisuus, vaalean leivan sisaan koverrettua mausteista carrya. :) Nammnam.

Ihanaa ja hauskaa miten noi naiset kantaa kaikkea tavaraa paan paalla. Kymppikilon riisi ja jauhosakit - no problem. :) Ja kayttaa ihania vareja ja vaatteita.
Superystavallisia ja iloisia ihmisia naa paikalliset! Ja huolehtivaisia. "Ethan polta itseasia auringossa, kaytathan aurinkorasvaa, tama on turvallista seutua, ole varovainen taalla, jne..."

Oon ihan yllattyny miten hieno taa maa on. En oo oikeestaa pelannyt kertaakaan. (paitsi hetken Joh.burgin bussiasemalla, joka on TAYNNA ihmisia ja jonkinmoinen joukkotappelu..) Muuten aika huoletta saanu kulkea. Ja johannesburgikin aika siisti kaupunki, taitaa olla huhuja mita kaikkea siita puhutaan. Monet siella kayneet kertoo, etta ei se nyt niin vaarallinen paikka ole, mita huhutaan. Tottakai siellakin alueensa, kuten Hillbrown joka ihan suosolla kannattaa jattaa valiin. Mutta eikohan niita oo joka kaupungissa.

Ja oikeesti, hienoa miten paljon oon tormannyt yksin matkustaviin ihmisiin, nimenomaan naisiin. Edellispaivana tormasiin viiteen!

Huomenna ois tarkotus hipsia bussilla Coffee Baylle, mita siella onkaan. Rantaa, toivottavasti!  Jos vaikka opettelis surffaamaan, muuta kun netissa....:)

yebo!

Taa tule nyt vahan myohassa, mut eeepa tuo mittaan :)
 
Helsingin lentokentalla sita toivo saavansa jonkun tyrmayspillerin, etta herais vasta perilla:) No nain ei kuitenkaan kaynyt joten loysin lopulta itseni Johannesburgin kentalta. En yhtaan tykkaa olla pitkia aikoja lentokoneessa. Yrita siina pikkupenkinssa asetella itsesi rusetille ja nukkua. Huhhui ja yak. Yritan tanne nyt referoida kahden viikon tapahtumat, mika on VAIKEAA, koska mulla on paivakirjaa palttiarallaa 45 sivullista aavitosia.... :) ja nettiaikaa vahan.
 
Olin siis kaksi viikkoa vapaaehtoistyossa yksityisella suojelualueella. Keskella ei mitaan. Homman nimi piti olla leopardiprojekti, mutta tattaraaaa: alueella ei oltu nahtu leoja 5 kuukauteen, ne kaverit hyppii aitojen yli. Heheee!!!! Aika hyva keino siis hommata vapaaehtoisia sinne tolla nimikkeella. Joten 2 viikkoa kului ojaa kaivaen, riista-aitaa rakentaen, fiksattiin teita, raivattiin jumalattomilla rambo-veitsilla Lantana-puskia, oltiin apuna etsimassa salametsastajien ansoja (lisaa tuonnempana..) jajaja mitas muuta.
Pelkkaa tyontekoa taa 2 viikkoa ei suinkaan ollut, ehka pari tuntia paivassa. Loppupaiva ajeltiin ympari aluetta, bongailtiin elaimia, nautitttiin luonnosta, rauhasta. Ihan mahtavaa. Oli meilla uimalllaskin. Ja hyvaa seuraa! :)


Meita oli tuolla 5 vapaaehtoista, Norjalainen Beth ja Tanskalaiset kaverukset Malene, Pernille ja Anders. Erittain mukavia ihmisia. Sitten meilla oli 2 opasta, metsanvartijoita, ketka kertoi paivan toimet ja kuskasivat paikalle.
-Reipas ja raitis Lumari, aitihahmo, ehka paras kuski ikina nailla veden syomilla konkkelikkoteilla, erittain eteva kokkimme, aina ajoissa ja pitaa pyorat pyorimassa. Minua pari vuotta nuorempi, yksi jatkista. Kuin syntynyt ammattiinsa metsanvartijaksi.
-Toinen oli enemman tai vahemman ruohopainen ystavamme Lui, metsastysfanaatikko, anti-poaching-mies joka rakastaa kertoa reippaasti varitettyja metsastystarinoitaan Mosambikista. Rakastaa kivaariaan kuin omaa lastaan. Ehka myos nukkuu sen kanssa.
 
Hirveasti elaimia. Norsut, leijonat, impalat, krokot, kuningaskalastajalinnut, gnut, kaarmeita, sammakoita, liskoja, skorppareita, antilooppeja, rukoilijasirkkoja, sarvikuono, hippoja, pillerin pyorittajia, apinota, kissakaloja, puhveleita, seeproja, lepakoita ja taplahuuhkaja...... (kiitos tuijja suomennoksesta, hee..)
Erittain hienoa etta monella on juuri nyt poikaset. Erityismainninnan saavat suuret marabu-linnut, kuolleen puun latvassa puolitoistametriset haaskalinnut on aika leffamainen naky. Pahkasioista tuli mun uusin suosikki -ihan vaan koska tipsuttavat "korkokengillaan" hanta pystyssa.. ja voi etta, hauskoja. Ja tottakai lempparini kirahvi, sillakin oli parin paivan ikainen vauva... -parimetrinen vonkale:)

 
Salametsastys. Ja voi kylla, taa kuullostaa ihan lapsuuden leikeilta lahimetsassa, mutta salametsastys on taalla jokapaivainen ongelma. Nahtii aitoja josta salametsastajat on hyppineet yli. Kuljettiin hiljaa tiiviissa jonossa, sormien napsautuksella kertoi jos naki jotain. Ja loydettiinkin lopulta 6 ansaviritelmaa, suurin osa niista oli kuulemma ihan tuoreita. Ne oli sellaisia elainten kulkureiteille ja lantion korkeudelle viritettyja, hyvin yksinkertaisia rautalankalenkkeja, etta kun elain siihen hyppaa, lenkki kiristyy -ja se on sitten siina.
Salametsastajan saa myos ampua jos se uhkaa sua aseella. No totta he.....................!!
 

Tosiaan kun niita leopardeja ei nakynyt, niille piti kehittaa syotti, jotta saataisiin edes jotain merkkia niista. Herkimmat voi nyt lopettaa lukemisen ja hypata seuraavaan kappaleeseen :D Tosiaan ajettiin kolme (!) paivaa pitkin aluetta ja metsastettiin jo valmiiksi jalkansa telonutta impalaa. Jossette jaksa guuglata, niin sellainen peuran nakoinen kaveri. Kun se sitten kolmantena paivana saatiin ammuttua, raahattiin ruho autoon ja vietiin syottipaikalle. Eli puuhun. Omin pikkukatosin viidestaan raahattiin ruho oksallle, palttiarallaa sinne parin metrin korkeuteen retkottamaan. On mulla kuviakin, mutta voi olla liian harskia:) Viillettiin kurkku auki niin etta varmasti houkuttaa edes leijonat paikalle. Mutta kuinkas sitten kavikaan, ei kahteen paivaan kukaan ollut kaynyt sita haukkaamassa. Ja sitten raato alkaa jo tuoksahtaa 30 asteen lammossa jo niin paljon ettei varmaan enaa leoja kiinnosta....... -ja nain kuulemma toimitaan joka viikko! Jepjep. Taytyy sanoa etta erittain mielenkiintoista taa kaikki.
Taalla oon saanu ODOTTAA kaikkea ja kaikkia, minka tiesin jo lahtiessanikin. 5 minuuttia venyy tunniksi, tunti viistuntiseksi ja silleen.... Kaks viikkoa tosin on mennyt nopeesti!
 
Sitte taas JOhannesburgissa, tulin muutaman mutkan kautta, pari yota taalla hostellissa. Mulla on bussiaikataulut ja reitit muuttuneet, joten jouduin tekemaan vahan reittimuutoksia, mut eipa tuo haittaa.
Tanaan oltiin parin aussikaverin kanssa Townshippi-kierroksella Sowetossa. Mustien asuinalueella. Pelottava paikka mut oon hengissa!!